Dr. Fr. R. Kreutzwaldi elomaja, kon om parhilla muus\u00f5um, ehitedi 1793. a, \u00fctes\u00e4 aastakka\np\u00e4\u00e4lt V\u00f5ro liina asotamis\u00f5, ja om tuuga \u00fcts edim\u00e4idsi liina huunit.
Fr. R. Kreutzwald elli V\u00f5rol 44 aastakka (1833-1877). 1877. a m\u00f6i t\u00e4 maja maha ja kol\u00f5 Tartohe.<\/p>\n\n\n\n
1923. a l\u00f5iva Johannes K\u00e4is, Jakob Teder ni t\u00f5\u00f5s\u00f5 edengimiilse V\u00f5ro liina inemise Dr. Fr. R.\nKreutzwaldi M\u00e4leht\u00fcse Alal\u00f5hoitmis\u00f5 Seldsi. Tsihis s\u00e4eti Kreutzwaldi maja ostmin\u00f5\nmuus\u00f5umis ni m\u00e4leht\u00fcssamba pist\u00fcpandmin\u00f5 Tamula viirde. Raha soetamis\u00f5s k\u00f5rrald\u00f5di\nkorjuisi, pido\u00f5dagit, n\u00e4\u00fct\u00fcisi ni loengit. 1926. aastagal tettigi vallal\u00f5 Kreutzwaldi\nm\u00e4leht\u00fcssammas (kujorakoi Amandus Adamson). Teno Jakob Tedre teg\u00fcs\u00fcsele ost\u00f5ti\nKreutzwaldi per\u00e4ntul\u00f5jid\u00f5 k\u00e4est m\u00fc\u00fcblit, raamatit jm. Kreutzwald esi kuulut ette, et tim\u00e4\nmuus\u00f5um s\u00fcnn\u00fcs tim\u00e4 saandas s\u00fcnn\u00fcp\u00e4\u00e4v\u00e4s, mi\u00e4 om 1903. aastagal. Kreutzwaldi\nmemoriaalmuus\u00f5umi s\u00fcnn\u00fctunnistus kand s\u00f5ski illats\u00f5mpa kuup\u00e4iv\u00e4 \u2013 10. radokuud 1941. <\/p>\n\n\n\n
I v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5gi<\/strong> s\u00e4i kokko kir\u00e4nd\u00fcstiidl\u00e4se Rudolf P\u00f5ldm\u00e4e ni Aino Undla.<\/p>\n\n\n\n 1941. aastaga 1. vahts\u00f5aastakuud v\u00f5eti maja saina p\u00e4\u00e4lt maha s\u00f6\u00f6gikotus\u00f5 silt ja pia\nalost\u00f5di p\u00f5halikk\u00f5 tagasitegemist\u00f6id, et vahts\u00f5st k\u00f5rda saia terve maja (ruum\u00f5 jaotus) ja\nkrunt nii, nigu taa oll Laulues\u00e4 V\u00f5ro-p\u00e4ivil. Hoovip\u00e4\u00e4lsehe majja lood\u00f5ti tul\u00f5valaol luvva V\u00f5ro\nliinamuus\u00f5um. Muus\u00f5umi direktris oll m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuul\u00f5 inspektri Jaan Reinet, a k\u00f5iki tegemiisi\nk\u00f5rrald \u00f5ks Jakob Teder. \u00d5kva noid\u00f5 inemiisi \u00f5ig\u00f5he s\u00e4ed\u00fc nukakivi omma avitanu\nmuus\u00f5umil l\u00e4bi k\u00e4\u00e4ndlikaidsi aig\u00f5 j\u00e4i\u00e4 Kreutzwaldi s\u00f5noma kandjas. <\/p>\n\n\n\n II v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5gi<\/strong> s\u00e4i kokko Aleksander Krull, \u00d5itse Vijard ja Valdeko Leeto; kujondaja oll Kalju\nPuust. 1951. aastagal nakas muus\u00f5ummi juhtma Aleksander Krull. Aig n\u00f5ud vahts\u00f5t\nv\u00e4ll\u00e4pan\u00f5kit: tul\u00f5man oll Kreutzwaldi 150. s\u00fcnn\u00fcaastagap\u00e4iv. Kreutzwaldist tohts\u00f5 ja pidi\nk\u00f5n\u00f5l\u00f5ma.<\/p>\n\n\n\n III v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5gi<\/strong> s\u00e4i kokko Aleksander Krull (muus\u00f5umi direktri 1951-1994) ja Salme Lubi;\nkujondaja oll Vello-Ergav Asi.<\/p>\n\n\n\n 1961 oll \u201eKal\u00f5vipuja\u201c juub\u00f5liaastak, m\u00fc\u00fcd\u00e4 sai 100 aastakka edim\u00e4dsest tr\u00fck\u00fcst\n(1857\u20131861). Tuu oll k\u00f5igild\u00f5 ausa p\u00f5hjus muus\u00f5ummi vahts\u00f5nda. Ka aig and v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5gi\nluujil\u00f5 vabamba k\u00e4e. Tsihis oll Kreutzwaldiga k\u00f6\u00fcdet l\u00e4tteain\u00f5 anda edesi h\u00e4\u00e4n kujondus\u00f5n,\ntarvit\u00f5n \u00f5nn\u00f5 k\u00f5g\u00f5 par\u00f5mbit saia ol\u00f5vit mat\u00f5rjaal\u00f5. Kujondajal\u00f5 Vello-Ergav Asile ku\ninneskidsele V\u00f5ro inemisele oll t\u00fc\u00fc kah meeleperi. Kuunt\u00fc\u00fcn jouti sisu ni vormi kokkok\u00f5lani.\nTuu v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5k l\u00f6\u00fcd lajalist t\u00e4helepandmist ja pidi aastit ao pur\u00f5mis\u00f5l\u00f5 vasta.<\/p>\n\n\n\n IV v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5k<\/strong> sai valmis k\u00f5rd-k\u00f5rrast: 1989. aastagal elomaja sisekujondus; 1991\/1992.\naastagal kir\u00e4nd\u00fcseosa, kon tekst oll n\u00f5umiisi perr\u00e4 viil ka vinne keelen, t\u00f5llakuur ni jutus\u00f5tar\u00f5\n1993, ildampa tulli mano sann, aid, laub\u00f5, ts\u00e4imaja. Kokkos\u00e4\u00e4dj\u00e4 olli Aimi Hollo ja Siiri\nToomik. Leila P\u00e4rtelpoeg tekk elomaja sisekujondus\u00f5 ja Marika Laretei kir\u00e4nd\u00fcseosa\nk\u00f5rvalmajan ni aidan.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n 1. vahts\u00f5aastakuud 2015 p\u00e4\u00e4le k\u00e4\u00fc Kreutzwaldi memoriaalmuus\u00f5um V\u00f5ro Instituudi\nmuus\u00f5umiosakunna ala. <\/p>\n\n\n\n Kae ka mi digin\u00e4\u00fct\u00fcisi:<\/mark><\/strong><\/p>\n\n\n\n MUUS\u00d5UM MUUTUVAN AON I osa<\/strong><\/a> MUUS\u00d5UM MUUTUVAN AON II osa<\/a><\/strong> MUUS\u00d5UM MUUTUVAN AON III osa<\/strong><\/a> MUUS\u00d5UM MUUTUVAN AON IV osa<\/strong><\/a> MUUS\u00d5UM MUUTUVAN AON V osa<\/a><\/strong> Dr. Fr. R. Kreutzwaldi Memoriaalmuuseum \u2013 vanim eesti kirjanikumuuseum ajapeeglis. Dr. Fr. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":227,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-230","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Dr. Fr. R. Kreutzwaldi Memoriaalmuus\u00f5um V\u00f5ron Kreutzwaldi huulitsan<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n
Kreutzwaldi muus\u00f5umi huuv l\u00e4bi ao<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n
Kreutzwaldi muus\u00f5umi aid, laub\u00f5, ts\u00e4imaja<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n
Dr. Fr. R. Kreutzwaldi Memoriaalmuus\u00f5umi sisem\u00e4dse kaehus\u00f5 (Kreutzwaldi elomaja)
Kreutzwaldi muus\u00f5umi v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5gi I (valmis 1941); II (valmis 1953); III (valmis 1961) ;\nIV (valmis 1989)<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n
Dr. Fr. R. Kreutzwaldi Memoriaalmuus\u00f5umi kir\u00e4nd\u00fcsline v\u00e4ll\u00e4pan\u00f5k, ait, suv\u00f5ait-\nt\u00f5llakuur, sann, ts\u00e4imaja<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/vanavorumaamuuseumid.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/2020-Kreutzwaldi-muuseumi-ou-1024x327.jpg\")
<\/a><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"